Karjalan Liiton vuoden 2023 teema on ”Visuaaliset taiteet osana karjalaista kulttuuriperintöä”. Hiitolainen Kästyökori päätti omalta osaltaan tutustua teemaan käsitöiden näkökulmasta. Tässä jutussa tutustutaan taitelijoiden teoksiin, joissa on mukana karjalaista vaatetusta tai käsitöiden tekemistä. Karjala...
Veteraanituvalla on monenlaista toimintaa ja yksi niistä on kävelykeppien teko. Tätä hommaa pyörittää noin kymmenhenkinen mieskäsityöläisten ryhmä ja neljä-viisi huoltoryhmän naista, jotka vuorollaan keittävät talkoolaisille kahvit ja laittavat pöytään maittavia suuhunpantavia. Tämä toiminta ei...
– Arvostan vanhaa, hyvin tehtyä ja laadukasta käsityötä, sanoo restaurointialan ammattilainen Outi Terentjeff, joka työkseen Osuuskunta Juurevan kautta restauroi taloja ja huonekaluja.– Kulttuurihistorialliset arvot ovat myös merkityksellisiä. Taloissa minua kiinnostavat tarinat. Ketä siellä on...
Karjalaiskylän elämään, sattumien, tapahtumien, kieroilujen ja muidenkin venkoilujen pariin voi heittäytyä ensi kesänä Loimaalla.Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Karjalaan rauhaisaan Metsäkylään. Kesällä kylä herää eloon kesävieraiden tullessa ja kaikki ei enää olekaan niin rauhaisaa. kaikkea...
Antero Mertaranta on suomalaisten hyvin tuntema selostaja, jonka ääni on tullut tutuksi urheilijoidemme myötä- ja vastamäkien kuvailijana. Hänen isänsä puolen suku on tullut luovutetun Karjalan Suojärveltä. Itsessään Mertaranta tunnistaa karjalaisuuden aktiivisuutena ja iloisuutena. Antero...
Karjalaisuuden ja kurkijokelaisuuden merkitys minulle on muuttunut vuosien myötä. Lapsuudessa se oli kuvia ja tarinoita jostakin kaukaa menneisyydestä. Ukki ja hänen veljensä kertoivat tarinoita, jotka tuntuivat kovin kaukaisilta ja etäisiltä. Viisi vuotta sitten kävin...
– Eräs lapsenlapsistani kysyi, mistä olen kotoisin, se oli sysäys muistelmieni tekoon, kertoo Pentti Kiiski.Kysymys poiki julkaisun Pentti-vaarin kertomaa. Tytär Päivi Poikonen laati rungon ja teki haastattelut, materiaalia kertyikin liki kahdeksan tuntia. Tyttären tytär...
Isoissa kaupungeissa, kuten Viipurissa, on ollut todennäköisesti kansainvälistä muotia jo 1900-luvun alkupuolella ja sitäkin aiemmin. Maalaispaikoissa muotia tuskin nykymerkityksessä kovinkaan paljon oli ennen sotia. Ehkä muoti käsitettiin siellä enemmän siistiksi, asialliseksi ja kuhunkin tilanteeseen...
