Kategoria: Kurkijoki

Herman Kare toi painin Kurkijoelle

Herman Karea (ent. Bogdanoff) on kiittäminen siitä, että painitoiminta on saanut vahvan niskalenkin kurkijokelaisten keskuudessa. Hän toi lajin v. 1920 pitäjään. Suojeluskunnan iltamissa esitetyn näytöspainin myötä käynnistettiin painikurssit, joihin hankittiin vetäjiksi mm. maailmanmestari E....

Rauha kentällä

Kovaa kyytiä Karjalan väreissä

Kuusivuotias Rauha kiitää kovaa kyytiä kotipihan nurmikolla Helsingin Laajasalossa. Kohta perässä kipittävät isosiskosta kaikessa mallia ottavat Kaarlo, 4 vuotta, ja yksivuotias Samuel. Sisarusparven kokenein urheilija on nopsajalkainen Rauha, jonka punainen edustuspaita kertoo kurkijokelaisia juuria...

Siiri Somerkeron vapaa-aika kuluu mökkeillen ja luonnossa liikkuen. Kuva: Mikko Roininen

Siiri Somerkero vetää Suomen suurinta nuorisojärjestöä

Helsinkiläinen Siiri Somerkero, 28, aloitti tämän vuoden alussa pestinsä Suomen Partiolaiset ry:n puheenjohtajana, jäsenmäärä on 65 000, joten työsarkaa riittää.Vantaalla syntyneen Somerkeron juurista löytyy myös aimo annos karjalaisuutta, kolme neljästä isovanhemmasta on Karjalasta. Siiri...

Joulukuisia uutisia

Sanomalehtikatsaus tasan 100 wuoden takaa. Kirjeenwaihtajamme AK Kurkijoki-Seurasta lennättää lehdellemme seuraawia uutisia Kurkijoelta tasan 100 wuotta sitten, joulukuussa 1920: Jouluostokset Kurkijoella Kaupallinen joulu alkoi näkyä Karjalassa ilmestyneissä sanomalehdissä jo selvästi ennen 1900-luvun alkua, kun...

Sotien aikaan ei saanut tanssia, siksi nurkkatanssikuviakaan ei löydy. Tämä kuva vuodelta 1938. Finna.fi

Kurkijoelle ropisi tuomioita tanssikiellosta, Hiitolan isännälle ennätyssakot salatansseista

Viime sotien aikana Suomeen julistettiin tanssikielto. Tanssitilaisuuksien järjestämistä pidettiin sopimattomana, kun kansakunta taisteli olemassaolostaan ja ihmisiä sai surmansa rintamilla ja kotiseudun pommituksissa. Talvisodan aikana tanssikielto astui voimaan heti itsenäisyyspäivän jälkeen, 7. joulukuuta 1939. Välirauhan...

Laatokka – tragedia myrskyssä

Kirjoitus löytyi Iida Maria Kilpiön (o.s. Pitkänen) jäämistöstä. Iida oli syntynyt 9.5.1894 Sortavalasa ja kuoli v. 1972 Jyväskylässä. Löytäjät Iiris ja Hokki Tallberg lähettivät kirjoituksen toimitukseen ja Kurkijoki-museolle. Edellisessä lehdessä ilmestyi ensimmäinen osa, joka...

Heinäsenmaan rantaa heinäkuussa 2018.

Laatokka – Heinäsenmaan asukkaat

Kirjoitus löytyi Iida Maria Kilpiön (o.s. Pitkänen) jäämistöstä. Iida oli syntynyt 9.5.1894 Sortavalassa ja kuoli 29.9.1972 Jyväskylässä.Löytäjät Iiris ja Hokki Tallberg lähettivät tämän elävän kirjoituksen toimitukseen ja Kurkijoki-museolle. Seuraavassa lehdessä ilmestyy jatko-osa. Miten mukavalta...