Merja Naumanen on catering-yrittäjä ja ruokakirjailija, jonka uusin kirja julkaistiin helmikuun alussa. Klassikoita Karjalasta on Naumasen toinen kirja. – Olen myös kondiittori ja ensimmäinen, LEIVO C’est parti! on kesäinen ja ranskalaistyyppinen Marie Antoinetten maailmasta...
Ulkomaantoimittaja Paula Vilén on kantanut suvun menneisyyttä ylpeänä mukanaan ulkomaankomennuksillaan. Yleisradion Washingtonin-kirjeenvaihtajanakin työskennellyt toimittaja kävi useita kertoja rajan takana ja löysi karjalaisuutta itsestään. Kurkijokelainen-lehden toimitusneuvoston jäsen ja uuttera sukututkija Raimo Hannukainen kysäisi, että tunnenko...
Kurkijoen Marttayhdistys juhlisti 120 vuotista taivaltaan juhlalounaan merkeissä marraskuussaravintola Loimirannassa, Loimaalla. Kurkijoella syntyneet Airi Pullinen ja Eevi Kemppinenkutsuttiin yhdistyksen kunniajäseniksi. Kymmenen vuotta toiminnassa mukana ollutta Päivi Erlundia muistettiin vuosimerkillä. Molemmat kunniajäsenet liittyivät marttoihin jo...
Hiitolan pitäjäjuhlan toiseksi puhujaksi oli saatu 1980-luvun puolivälissä erittäin suositun Dingo-yhtyeen Porin Pinomäessä syntynyt rumpali Juha Seittonen, jolla on äitinsä kautta suora yhteys Hiitolaan. Hänen äitinsä Raili Kyllikki o.s. Siira oli syntynyt v. 1931...
Kalakurkien perinteiset kesäonkikilpailut pidettiin Särkisalon Niksaaressa. Liekö lähiaikojen helteet ja ennustetut ukonilmat vaikuttaneet osanottajamäärään. Kuitenkin 17 osallistujaa tuli paikalle. Ei porottanut aurinko, vaan keli oli puolipilvinen, joskin helteinen. Oli hyvä ilma kalastella. Kilpailuaika, neljä...
Neulominen on harmitonta puuhaa eikä sitä helpostikaan tule yhdistäneeksi vakoiluun. Sotien aikana naisia on kannustettu neulomaan villasukkia ja myssyjä sotilaille, joten innokaskaan neulominen ei herättänyt epäilyksiä. Neule sopii hyvin erilaisten koodien kirjaamiseen. Yksinkertaisimmillaan neule...
Rataosuus Pietarista Viipuriin oli avattu liikenteelle jo vuonna 1870, mutta strategisista syistä Venäjän keisarikunta halusi toisen ratayhteyden Pietarista Raudun kautta Elisenvaaraan ja edelleen Savonlinnan – Pieksämäen – Haapamäen poikkiradan kautta Pohjanmaalle. Keisarikunnan tavoitteena oli...
Kurkijoki-Säätiö ylläpitää Kurkijoki-museota. Museo sijaitsee Kuukantalossa, Loimaan keskustan läheisyydessä ja esittelee luovutetussa Karjalassa sijainneen Kurkijoen pitäjän historiaa ja kulttuuriperintöä. Kurkijoki-museota pidetään talviaikana avoinna yhtenä päivänä viikossa talkoilla, kesäaikana museosta huolehtii viikonloppuisin kesätyöntekijä. – Museotoimikuntalaisten...
Riko Saatsi on lähtöisin Lieksasta, Pohjois-Karjalasta ja hänen sukunsa tulee Suistamolta. – Suistamon kautta rajakarjalaisuus on osa omaa identiteettiä, ja kiinnostus karjalan kieleen kumpuaa paitsi suvun alkuperäisestä äidinkielestä, myös siitä havainnosta, että karjalan kieltä...
Filosofian tohtori ja kansainvälisesti tunnettu biologi Veli Räsänen toimi Kurkijoen maamiesopiston pitkäaikaisena luonnonopin lehtorina vuodesta 1921 aina Karjalan menettämiseen (1940) saakka. Hän ei kuitenkaan ollut pelkästään opettaja, vaan teki työnsä laajaa tutkimustyötä ja tutustui...
Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Rakentamiselle oli sekä taloudellisia, matkailullisia että sotilaallisia perusteita. Suurin osa Karjalan rataverkosta rakennettiin jo autonomian aikana. Pääratojen lisäksi Karjalankannakselle ja Laatokan Karjalaan tehtiin useita haararatoja sekä lyhyitä...