Lauri Koho, rauhanturvaamisen suurmies
Kaikki suomalaiset tuntevat Presidentti Martti Ahtisaaren pitkän ja ansiokkaan uran Yhdistyneiden Kansakuntien palveluksessa. Presidentti Ahtisaari ei kuitenkaan ole pisimpään Yhdistyneiden Kansakuntien palveluksessa merkittävässä asemassa työskennellyt suomalainen. Tämä kunnia kuuluu kenraaliluutnantti Lauri Koholle, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta.
Lauri (Lassi) Koho syntyi Kurkijoella 23.3.1926 työnjohtaja Antti ja Anna Kohon perheeseen Pitkä ja menestyksekäs sotilasura alkoi jo vuonna 1938, jolloin hän liittyi 12-vuotiaana Elisenvaaran Suojeluskunnan poikaosastoon. Poikaosasto osallistui Talvisotaan ilmavalvonta- ja muissa avustavissa tehtävissä ja Lassikin palveli 4. Kevyessä ilmatorjuntapatterissa, jonka tehtävänä oli suojata Elisenvaaran asemaa. Talvisodan päätyttyä myös Kohon perheellä oli edessä evakkomatka kurkijokelaisten ja muun luovutetun Karjalan kansan kanssa.
Jatkosodan alkaessa hän oli 15-vuotias ja hän liittyi vapaaehtoisena sotilaspoikana Raskas Patteristo 15:een lähetiksi. Taistelujen tie kulki Joutsenon-Simpeleen-Hiitolan-Ahvolan-Ilveksen-Kämärän-Prääsän ja Matroosan kautta.
Palveluspaikka löytyi ilmapuolustuksen parista
Hyökkäysvaiheen päätyttyä sotilaspojat ”kotiutettiin” ja Lassin seuraava palveluspaikka löytyikin sitten ilmapuolustuksen parista. Varusmiespalvelus tuli suoritetuksi vuonna 1944. Kadettikoulun suorittaminen kurssilla 28. oli selkeä jatkumo jo usean vuoden erilaisissa sotilastehtävissä toimineelle nuorelle miehelle ja kadetti numero 2960 ylennettiin vänrikiksi 1947. Alku-ura sujui tutun ilmatorjunnan parissa ja jatkui kotimaassa aina vuoteen 1961 saakka, jolloin tuli eteen ulkomaankomennus Suomen Lontoon suurlähetystöön apulaissotilasasiamieheksi. 1963 hän palasi vuodeksi Suomeen Puolustusvoimien pääesikuntaan ja siirtyi sen jälkeen apulaissotilasasiamieheksi Suomen suurlähetystöihin Washingtoniin ja Ottawaan.
1964 alkoi palvelus Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa, joka kestikin sitten vuoteen 1977 saakka. Tuona aikana hän yleni everstiluutnantista kenraalimajuriksi ja toimi muun muassa YK:n pääsihteerien, U Thantin ja Kurt Waldheimin ylimpänä sotilasneuvonantajana rauhanturvaoperaatioiden osalta. Hän oli mukana käynnistämässä muun muassa UNEF II (United Nations Emergency Force) -operaatiota Egyptin Siinailla yhdessä kenraali Ensio Siilasvuon kanssa. Lauri Kohon voidaan todeta olevan eniten nykyaikaisen rauhanturvaamisen kehitykseen vaikuttaneen suomalaisen sotilaan. YK-palveluksen jälkeen hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1981 ja tehtävät Suomessa jatkuivat muun muassa sotilasläänien apulaiskomentaja- ja komentajatehtävissä vuonna 1986 tapahtuneeseen eläköitymiseen saakka.
Karjalan Liiton toiminta lähellä sydäntä
Koko uransa ajan Lassi Koho oli mukana muun muassa partiotoiminnassa, vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämisessä ja liikunnallisena miehenä hän toimi myös Suomen Suunnistusliiton puheenjohtajana vuosina 1971–1983 ja vaikutti esimerkiksi Jukolan Viestin kehittämiseen. Evakkona myös Karjalan Liiton toiminta oli lähellä hänen sydäntään, ja hänet nähtiinkin juhlapuhujana monessa karjalaisuuteen liittyneessä tilaisuudessa. Kun Vapaussodan Perinneliitto perustettiin vuonna 1994, hänet valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Lauri Koho oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Hän menehtyi Lappeenrannassa 5. huhtikuuta 2014. Lauri Kohon tarina on hieno esimerkki karjalaisesta sisusta ja noususta vaatimattomista oloista kansainvälisiin huipputehtäviin. Lauri Koho oli suuri ”kurkijokelainen”.
Vesa Satamo
