Koko Kurkjoki toivotti jällee näkemise terveisii!

Passit, viisumit, ruplat, kaikki oli jo valmiina viime kesästä. Pikakäynti pari viikkoa sitten Viipurissa. Olihan siellä elämää. Kaupunki oli koristeltu upein kukka asetelmin, ja niitä oli paljon! Kaupat olivat täynnä tavaraa, tuntui että mistään ei ole pulaa. Autoja oli joka paikka täynnä. Pietarilaiset ovat olleet siellä lomailemassa.

Olivat hämmästyneitä, kun suomalaiset tulivat pihaan

Eli Karjalaan voi lähteä. Tullissa ei ollut suurempia ongelmia. Nyt menimme suoraan Viipurin ohitustielle. Pietarin tiellä oli suuret moottoritie työmaat menossa, jatkuivat Muolaan tienkäänteestä eteenpäinkin.

Ensin kävimme tutussa Kuusaan Motellissa. Siellä olivat hämmästyneitä, kun suomalaiset tulivat pihaan. Siellä on aina niin hyvä vastaanotto! Kahvit kiehahtivat äkkiä pöytään. Haastamista riitti, isäntä osaa jonkin verran Suomea.

Vesakot olivat kasvaneet

Äyräpään kirkonmäellä käytiin tarkastamassa miten vesakot ovat kasvaneet. Olivathan ne. Kaikki muistomerkit ja opastetaulut olivat kunnossa. Mutta kyllä siistimistä taas kaivataan. Kolme vuotta sitten oltiin viimeksi siivoomassa.

Sieltä ystävien toiveesta otettiin ensimmäinen ämpäri Siunaushiekkaa.

Uusia rakennuksia on tullut lisää. Vuosalmen puolella näkyi myös uusia rakennuksia.

Opiston navetta oli purettu

Sieltä jatkoimme Kiviniemen ja Käkisalmen kautta Kurkijoelle. Elisenvaaran tiehaarasta alkoikin asfalttitie! Sitä jatkui Lopottiin asti.

Ensimmäinen ihmetys oli heti. Opiston navetta oli purettu. Tiilikasaa jäljellä ja uutta hiekkaa oli jo tuotu. Se oli ollut jo niin huonokuntoinen. Toivottavasti joskus tulee uusi kauppa/ toimintakeskus kuten on suunniteltu.

Keskustassa oli myös asfaltti ja reunakivet kävelyreittiä varten. Postiinkin oli vaikea mennä, kun se jää aika alas. Asfalttitie oli myös Lasaseen asti.

Kalakurjet olivat hyvin muistissa

Kunnantalo /päiväkoti oli saneerattu. Uusi maalaus, pihalle uusia leikkivälineitä, huvimajoja, nurmikoita…Sisälle emme menneet, mitä lie siellä.

Koulun viereen oli tullut uusi hieno rakennus, Kalarannan Terveranta -hotelli. Ilmin tyttären tytär oli siellä johtajana. Hän oli lopettanut kalastustarvikeliikkeen. Oli hienoa, siistiä ja useanlaisia huoneita. Hän sanoi hyvin muistavansa Kalakurjet.

Ihan hyvä muodonmuutos

Poliisilaitoksen vieressä oli vanha Laivalaituri alue asfaltoitu ja siinä oli uusi kahvila rakennus. Sai Americanoa,Lattea,Caputsinoa….ihan kuin suuressa maailmassa konsanaan. Kahvipulla puuttui, mistäpä tiesivät että myö tullaan kohville..Marmeladi korvasi pullan.

Ruokaa siitä saa myös jonkinlaista ja ulkona autosta kalaa. Paloaseman silta oli parhaillaan remontissa, siitä ei päässyt ajamaan.

Museo oli täysin siistitty, lattiat uusittu, lasivitriineitä tullut esine löydöille. Suomenkieliset opasteet haettiin heti esille. Oli tapahtunut ihan hyvä muodonmuutos.

Hautausmaalla piti käydä

Vätikkään mennessä oli asfaltti jo melkein vanhimman hautausmaan kohdalle asti.

Pitihän se hautausmaalla käydä, kun kolme vuotta sitten se niin siistiksi laitettiin. Vesakko oli miehen mittaista, heinän olisi voinut niittokoneeella ajaa. Uusi venäläisten hauta oli aivan uusi heti hirsisisään käynnin vieressä. Siunatulle maalle hekin haluavat.

Ämpärilliset siunaushiekkaa

Yövyimme Vätikässä. Vihreänlammen ja Laatokan vesi oli kuin pumpulia!

Alueella on ollut paljon Pietarilaisia lomailijoita. Joka tie oli portein suljettu. Rahalla saa autot parkkiin porttien taa. Kanootteja ovat vuokranneet paljon, mutta nyt alkoi hiljentyä. Koulut alkoivat syyskuun alussa.

Vätikän hiekoilta ja Räikkölän metsästä haimme ämpärilliset Siunaushiekkaa.

Alueella oli rauhallista, heinäsirkat,perhoset, lepakot lentelivät. ”Niihän se pittää ollakkii, kui se vois muuta ollakkaan”

Majapaikassamme Tamaran ja Kostjan pellolla nostettiin jo peruna. Villisikalaumat olivat riesana.

Kotia kohti

Torstai aamuna heräsimme kovaan ukonilmaan. Kyllä oli jytinää ja läiskettä.

Mutta lähdimme jo kotia kohti. Räisälän, Kirvun ja Antrean kautta. Sielläkin oli tiet päällystetty.

Antreassa kävimme Henttosen Antin ja Arvon kotipihalla syömässä luumuja. Selvisikin että Antin satavuotinen taival oli juuri päättynyt.

Tullissa kolme ämpäriä Siunaushiekkaa kummastutti, mutta selvittiinhän siitäkin.

Oli hyvä käydä

Oli hyvä käydä, meidät otettin hyvin vastaan. Jäi mieli, että tänne pittää päästä äkkii takasin käymää.

Kyl meil Diesel tankkikin tais tulla täytee otettuu….

Koko Kurkjoki toivotti teil kaikille mahottomast jällee näkemise terveisii!

Hannu Nenonen ja Pirjo Lääveri

Siunaushiekan hakumatka Kurkijoelta 22.-25. 8. 2022