Käsityöt ja vaatetus Karjalassa taiteilijoiden kuvaamana

Karjalan Liiton vuoden 2023 teema on ”Visuaaliset taiteet osana karjalaista kulttuuriperintöä”. Hiitolainen Kästyökori päätti omalta osaltaan tutustua teemaan käsitöiden näkökulmasta. Tässä jutussa tutustutaan taitelijoiden teoksiin, joissa on mukana karjalaista vaatetusta tai käsitöiden tekemistä.

Karjala kiinnosti kuvataiteilijoita 1800-luvun puolesta välistä lähtien. Taiteilijoiden Karjala-innostuksen taustalla oli myös 1800-luvun lopun uusromantiikka. Taiteilijat osallistuivat suomalaiseen kansantieteelliseen tutkimukseen tallentamalla perinnettä kuvina ennen kameroiden yleistymistä. He piirsivät luonnoksia ja yksityiskohtaisia kuvia vaatteista. Ylioppilasosakuntien lisäksi Suomea kiersivät dokumentoimassa myös Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkikunnat. Keruu- ja dokumentointityö tuotti paljon taiteilijoiden tekemiä piirroksia sekä akvarelleja. Valitettavan harvassa maalauksessa on kuvattu käsitöiden tekoa.

Suomen kultakauden taiteilijat Karjalassa

Albert Edelfelt keräsi 1887 Itä-Suomessa materiaalia yhdysvaltalaisen lehden tilamaan Suomesta kertovaan artikkeliin. Ruokolahdella vieraillessaan hän luonnosteli maalausta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Maalaus kuvaa kansanpuvuissa olevia naisia. Kuvasta näkee minkälaisia hameita, röijyjä, essuja ja huiveja aikalaiset ovat käyttäneet.

Albert Edelfelt sekä Eero Järnefelt maalasivat useita kuvia runonlaulaja Larin Paraskesta. Kuvissa Paraskella on kannaslaisen naisen kansanpuku ja naimisissa olevan ortodoksinaisen päähine sorokka. Luterilaisten naisten päähineenä on kansanpukujen kanssa ollut huntu.

Pekka Halosen vaimo Maija oli kotoisin Karjalasta Kirjavanlahdelta, jossa myös taiteilija asui naimisiin mentyään. Hän maalasi useampia maalauksia, joissa Maija oli Jääsken kansallispuvussa. Kuuluisin niistä, on Neiet niemien nenissä, joka oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Maalaus oli Pekka Halosen teoksista yleisön ja kriitikoiden suosikki.

Vuoden 1890 keväällä Axel Gallén sai puolisokseen nuoruuden ihastuksensa Mary Slöörin. Heti vihkimisen jälkeen nuoripari lähti häämatkalleen, joka vei heidät Kainuuseen ja sieltä edelleen retkille Vienan Karjalaan.

Gallénille matkan tarkoituksena oli myös kerätä todellisuusaineistoa, siis luonnoksia ja esineistöä Kalevala-kuvituksia varten. Gallénien häämatka aloitti Suomen taiteessa karelianismiksi kutsutun kiinnostuksen Karjalaa kohtaan.

Tuore vaimo Mary pääsi kuvien malliksi niin Aino-taruun, kuin seuraavana vuonna perheen Malmin-kodissa maalattuun Madonna -teokseen. Siinä Mary on sonnustautuneena karjalaiseen pukuun, rinnoillaan pariskunnan ensimmäinen lapsi Impi Marjatta.

Magnus von Wright maalasi Karjalassa maisemia sekä tallensi yksityiskohtia puvuista. Kansanpukuisia ihmisiä on maalattu mm. Kurkijoelta, Kaukolasta, Antreasta ja Räisälästä

Kuopiolainen taidemaalari Sigfrid Keinänen (1841-1914) kiersi kesäisin Kannaksella keräämässä aiheita maalauksiin. Hän maalasi kansanpukuisia naisia. Värttinän kehrääjä -maalauksessa on tyttö Muolaasta. Kuvassa olevalla tytöllä on rekkopaita sekä kansanpukuu kuuluva hame, essu ja kostuli.

Taiteilijat Agathon Reinholm ja Severi Falkman osallistuivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston Karjalaan suuntautuvaan tutkimusretkeen. Severi Falkman oli tottunut huomaamaan pukujen erityispiirteitä. Taiteilijat saivat ohjeita: ”Piirustuksia pitäisi tehdä kansa-asunnoista ja muista asumuksista, huone- ja työkaluista, puvuista, sekä laatia kuvia, joissa nähtäisiin kansa eri arki- ja juhlatiloissa, työssä, häissä jne.” Reinholmin kuvien joukossa on mm. kuvat 12 ketjusilmukkavirkkauksella Kurkijoella ja Jaakkimassa virkatuista kintaista. Näiden kintaiden ohjeet löytyvät Sukupolvien silmukat -kirjasta. Luonnoksia kansanpukuisista naisista on tehty Kurkijoella.

T: Pia

Lähteet:

Wikipedia, Wikimedia
Finna
Sukupolvien silmukat