Tietoa vuoden 1918 tapahtumista Kurkijoella ja Hiitolassa

Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiirin kuukausitapaamisissa alustetaan ja keskustellaan aina jostain sovitusta kiinnostavasta teemasta. Tapaamiset ovat aina avoimia kaikille kiinnostuneille. Alkuvuoden tapaamisissa Helsingin Karjalatalolla ja Loimaan kaupungintalolla sukututkimuspiirin puheenjohtaja Ahti Kurri valottaa kuukausi kuukaudelta, miten kansalaissota heijastui kotipaikkakunnillemme. Viitekehyksenä on sodan ja tapahtumien eteneminen koko maassa ja Karjalan rintamalla.

Ahti Kurri luotsaa sukututkimuspiiriä sekä Helsingissä että Loimaalla. Tänä vuonna piireissä paneudutaan sisällissodan vuoteen.

Tämä vuosi on 1918 tapahtumien muistovuosi. Olet aloittanut asiasta luentosarjan. Mitä erityisesti haluat tuoda luennoissasi esille?
Sukututkimusharrastus ja kiinnostus omiin juuriin ei suinkaan tarkoita pelkästään esivanhempien nimien sekä syntymä- ja kuolinaikojen selvittämistä. Monia kiinnostaa myös suvun aiempien sukupolvien elämänvaiheet: mitä esivanhempien perheille on eri aikoina tapahtunut, minkälainen on ollut heidän elinympäristönsä ja miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä – tässä lähestytään kotiseutututkimusta.
Olen itse kiinnostunut siitä, mitä Kurkijoella ja Hiiitolassa tapahtui vuonna 1918. Millaista oli elää siellä tuona kipeiden tapahtumien vuotena? Miten kurkijokelaiset osallistuivat sotaan? Kurkijoen kirkonmäellä olevaan kansalaissodan muistomerkkiin on kirjoitettu 27 valkoisten puolella taistelleen miehen nimeä. Missä he kohtasivat kohtalonsa? Entä mitä tiedämme paikkakunnan punaisista?
Näitä asioita haluan valottaa kiinnostuneille, onpa heidän ensisijainen kiinnostuksensa asiaan sukututkimuksellista tai yleistä kiinnostusta entisen kotiseudun tapahtumiin.

Onko sinulla tietoa oman sukusi kokemuksista vuonna 1918?
Perimätietoa ei juuri ole. Molemmat vanhempani olivat jääneet aivan lapsena orvoiksi, joten heilläkään ei ollut jakaa vanhempiensa kokemuksia vuodelta 1918. Vahvistamaton perimätieto äitini suvussa kertoo, että äitini isä olisi toiminut jääkärivärväyksessä ”etappimiehenä”, olisi siitä epäiltynä ollut santarmien pidättämänä mutta naapureiden vannomisten avulla päässyt vapaaksi.
Olin saanut käsityksen, että ainakin kaksi isäni alholaisista enoista osallistui sotaan Antrean rintamalla. Vanhoista ”Kurkijokelaisista” löytämäni aikalaisten muistelmat ovat tämän vahvistaneet. Kansalaissodassa menehtyneiden luetteloissa mainitaan yksi etäisempi sukulainen: hänet teloitettiin punaisten vakoojana Antreassa.

Luennot toteutetaan Loimaan ja Helsingin sukututkimuspiirien kuukausitapaamisten yhteydessä. Voiko sinne tulla kuka tahansa, vaikka ei olisikaan sukututkimuksesta kiinnostunut?
Kuka tahansa on aina lämpimästi tervetullut sukututkimuspiirin kuukausitapaamisiin! Ei tarvitse olla lainkaan tutkinut sukuaan, ei tarvitse aloittaakaan. Tapaamiseen voi tulla mukaan ihan vaan kysymään piiriläisten tietoja suvusta tai vain kuuntelemaan alustusta, jos teema kiinnostaa. Moni on kerran käytyään tullut toisenkin kerran.

Millainen on keskimääräinen sukututkimuspiirin osallistuja?
Tapaamisten vakio-osallistujissakin on varsin erilaisia ihmisiä esim. sukututkimusharrastuksensa suhteen.
Kävijää voi kiinnostaa tapaamisessa käsiteltävä Kurkijokea tai Hiitolaa koskeva teema. Toinen tulee kysymään, mitä piiriläiset tietävät hänen suvustaan, kolmas on aloittamassa oman sukututkimusharrastuksen ja tulee saadakseen neuvoja. Monella on vuosikausia ollut täydellinen esipolvitaulu suvustaan, mutta hän selvittää esivanhempiensa perheiden kohtaloita sukupolvi sukupolvelta: minkälaisia perheitä, mitä tekivät, missä asuivat, minkälainen maatila, minkälaisia elämänkohtaloita jne. Piirissä ei ole mitään jäsenyyttä tai jäsenmaksua, jokainen on jäsen sillä hetkellä kun on mukana.

Millainen oli sukututkimuspiirien vuosi 2017?
Vilkas ja mielenkiintoinen! Numeroiden valossa: Helsingin kuukausitapaamisilla on yli 20 vuoden perinne. Viime vuoden tapaamisissa Karjalatalolla kävi keskimäärin 16 henkilöä. Loimaan tapaamisissa kaupungintalon valtuustosalissa keskimäärin 28 henkilöä/tapaaminen. Loimaan tapaamisten viisivuotisen historian aikana tapaamisissa on vieraillut 150 eri henkilöä.
Leppoisat tilaisuudet eivät tosiaan ole suppean piirin istuntoja. Sukututkimuspiirin kotisivuilta (www.sukupiiri.com) saa neuvoja Kurkijoen ja Hiitolan sukujen tutkimiseen. Sivustolla on vierailtu kaikkiaan 57.000 kertaa.

Mitä piirin tapaamisessa konkreettisesti tapahtuu? Pitääkö olla tietokone kainalossa tullessaan vai voiko tulla vain ihmettelemään ja kyselemään?
Voi todella tulla vain ihmettelemään ja kyselemään. Tapaamisiin on muotoutunut kaksi eri osiota. ”Ohjelmallinen osuus” alkaa klo Helsingissä klo 18, Loimaalla 18.30. Silloin kuunnellaan illan teemasta tehtyä alustusta, kysellään ja kerrotaan omista tiedoista asiaan liittyen, keskustellaan. Voi vain kuunnella, pakko ei ole sanoa mitään.
Piiriläisiä on aina paikalla jo pari tuntia aikaisemmin. Lähinnä silloin tehdään ”sukututkimusta”: kysellään ja vaihdellaan tietoja toisten kanssa, neuvotaan aloittelijoita jne. Silloin on paras hetki kysellä, jos haluaa tietää, mitä tietoja piirissä on omasta suvusta. Tietoa aivan varmasti on!
Tietokonetta ei tarvitse edes omistaa. Tietokone on usein mukana niillä harrastajilla, joiden sukututkimustiedot ovat koneella olevassa sukututkimusohjelmistossa. Eivät Revon Veikon tai Kekin Harrin sadat tuhannet kurkijokelaiset ja hiitolaiset ilman tietokonetta järjestyksessä pysyisi.

Miten näet sukututkimuksen tulevaisuuden?
Valoisana. Lähes kaikki sukututkimuksen perustiedot (kirkonkirjat, henkikirjat jne.) saa jo kotiin omalle tietokoneelleen. Ei arkistoissa ole tarvetta vierailla kuin erityistapauksissa.
Globalisoituminen tekee nykypolvista maailmankansalaisia (hyvä niin). Moni huomaa kuitenkin tarvitsevansa jotakin, jossa on tukevasti kiinni: juurissaan. Kuka minä olen, mistä minä tulen? Geneettinen DNA-sukututkimuskin on – kotoa käsin – jokaisen ulottuvilla (siitäkin saa tietoa sukututkimuspiirin tapaamissa). Jo kymmenet kurkijokelaiset ja hiitolaiset ovat tutkineet juuriaan DNA-testeillä. Heidän lisäkseen ilmaisessa Karjala DNA – projektissa on yli 1000 luovutetusta Karjalasta polveutuvaa harrastajaa.
Karjalaisuuden (kurkijokelaisuuden ja hiitolaisuuden) säilyminen vaatii kiinnostusta juuriin, sukuun ja kotiseutuun. Yhä harvemmalla on omia muistoja entisestä kotiseudusta. Yhä harvemmalla on enää ketään, joka niistä voi edes kertoa. Sukututkimus ja kotiseutumatkat tuo juuret tutuiksi ja lähelle.

HELMIKUUN TAPAHTUMAT
Kurkijoella ja Hiitolassa
1918

14.2. klo 18.30 Loimaan kaupungintalolla

15.2. klo 18.00 Helsingissä Karjala-talolla
Ahti Kurri kertoo sisällissodan tapahtumista Karjalassa ja valtakunnallisestikin.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit vapaaehtoisella maksulla.