Jääkäripataljoona 27
Jääkäri Matti Löyhkö Kurkijoen Alholta. Kurkijokelainen.
Huhut kulkivat, kummia kuiskittiin,
salajännitys mieliä kiihti.
Yli lahden jään, taru kertoi niin,
sadat salskeat urhot hiihti.
Omaa tulevaisuuttansa uhmaten,
tuli rinnassa kahlehtimaton,
kotimaasta nyt tie kävi hiipien
monen herjatun henkipaton.
Reino Hirviseppä 25.2.1938
Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoonana 27 synnyn taustana olivat sortovuodet eli Venäjän pyrkimys Suomen suuriruhtinaskunnan venäläistämiseen ja autonomian hävittämiseen.
Venäläistämisvaiheiden jälkeen julkistettiin Helsingin lehdissä 17.11.1914 uusi laaja venäläistämisohjelma, mikä olisi tuhonnut loputkin Suomen autonomiasta. Tämän seurauksena pienet aktiiviryhmät ryhdistäytyivät ja Helsingissä Ostrobotnian kassahuoneessa pidettiin kokous 20.11.1914, minkä seurauksena päätettiin ryhtyä valmisteluihin kansanarmeijan luomiseksi. Suunnitellun ”kansanarmeijan” katsottiin tarvitsevan aseita ja koulutettuja johtajia. Tavoitteena oli saada koulutus ulkomailta.
Tammikuun 26. päivänä 1915 pidetyssä Saksan ulkoministeriön ja sotilasjohdon edustajien kokouksessa päätettiin järjestää pyydetty koulutus 200 suomalaiselle. Suomalaisten vapaaehtoisten koulutuspaikaksi valittiin Lockstedtin leirialue Holsteinissa, minne ensimmäiset 55 suomalaista miestä saapuivat 25.2.1915. Sittemmin määrä kasvoi 189:n. Kurssista käytettiin nimeä ”Pfadfinder-Kursus” (”partiolaiskurssi”), mikä laajennettiin vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi Saksan keisari Wilhelm II:n 28.8.1915 allekirjoittamalla käskyllä.
Tämän jälkeen alkoi nopeasti uusien miesten värväys. Sen myötä noin 1900 vapaaehtoista ilmoittautui Saksassa koulutukseen vuosina 1915–1917. Viimeiset saapuivat koulutukseen vasta vuoden 1918 puolella. Jääkäreistä muodostettiin Saksassa Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 17, mikä otti osaa I maailmansodan taisteluihin Saksan puolella Venäjää vastaan.
Runsaimmin nuoria miehiä Suomen maakunnista lähti Pohjanmaalta, Uudeltamaalta ja Karjalasta. Jääkäripataljoona oli kansanarmeija, koska siinä olivat edustettuina kaikki maamme osat, ikäluokat 15 ja 50 vuoden väliltä sekä lähes kaikki ammattiryhmät. Runsaimmin kertyi pataljoonaan korkeintaan kansakoulun käyneitä kansanmiehiä.
Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6.12.1917 alkoi jääkärien kotiinpaluun valmistelu. Ennen kotiinpaluuta Jääkäripataljoona 27:n lippu, Jääkärilippu, vihittiin 13.2.1918 nykyisessä Latviassa Libaun Pyhän kolminaisuuden kirkossa. Samassa yhteydessä jääkärit ensimmäisinä suomalaisina vannoivat sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle.
Jääkärien pääjoukossa oli yhteensä 950 miestä. Matkustajalaiva Arcturuksessa palasi 854 jääkäriä. Pääjoukon matka Libaun satamasta Suomeen alkoi 14.2.1918 ja se saapui 25.2.1918 eli päivälleen kolme vuotta siitä, kun ensimmäiset pladfinderit olivat saapuneet Lockstedtiin.
Sodan jälkeen monet palasivat siviilielämään ja hajaantuivat eri tehtäviin suomalaisessa yhteiskunnassa. Huomattava määrä jääkäreitä palveli myös Suomen armeijaa. Heitä jäi myös taistelujen kentille vieraalla maalla.
Kurkijokelaisia jääkäreitä
Useamman jääkärin nimi liittyy Kurkijokeen. Heidän kohdallaan mainitaan, että he liittyivät vapaaehtoisina Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n.
Matti Korhonen (s. 8.lokakuuta 1895 Kurkijoki, Alho) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hän työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 15. joulukuuta 1915, mistä hänet laskettiin siviiliin 20. tammikuuta 1916. Takaisin Suomeen hän palasi sisällissodan jälkeen 14. elokuuta 1918 ja astui asepalvelukseen Suomen armeijaan. Hänet sijoitettiin Viipurin rykmenttiin 1. lokakuuta 1918 alkaen.
Matti Johannes Kurri (s. 31. elokuuta 1894 Kurkijoki, Titto) oli suomalainen jääkärikapteeni. Matti Kurri työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 15.joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Matti Kurri saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918.
Matti Löyhkö (30.tammikuuta 1892 Kurkijoki, Alho) oli suomalainen jääkärivänrikki. Matti Löyhkö työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 15. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Matti Löyhkö astui Suomen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä Saksassa 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana.
Antti Tukia (s. 15.1.1888 Kurkijoki, Hämeenlahti) oli suomalainen jääkäri. Antti Tukia toimi räätälinä ennen liittymistään Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 4. marraskuuta 1915. Sieltä hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 21. toukokuuta 1916 ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksassa. Antti Tukia palasi takaisin Suomeen 22. syyskuuta 1918. Tämän jälkeen hän toimi Kurkijoen suojeluskunnan harjoituspäällikkönä 2. maaliskuuta – 23. syyskuuta 1919 välisen ajan.
Kurkijoki -nimi tulee esille myös muualla syntyneiden jääkärien elämäkerroissa. Mainittakoon Liljendahlissa syntynyt Hans Evald Elénij ent. Elenius, joka kävi Kurkijoen ylemmän maanviljelyskoulun vuonna 1908.
Hiitolan kohdalta mainittakoon Kaarlo Rovio ent. Bragge (s. 11. lokakuuta 1896 Hiitola, Kopsala), joka oli suomalainen jääkärivääpeli. Hän työskenteli maalarina ennen liittymistään Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 11. marraskuuta 1915. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, missä hän haavoittui 22. lokakuuta 1916. Tämän jälkeen hän oli hoidettavana eri sotilassairaaloissa. Parannuttuaan hänet siirrettiin 17. heinäkuuta 1917 alkaen pataljoonan täydennysjoukkoon ja omaan komppaniaansa hän palasi 26. syyskuuta 1917. Kaarlo Rovio astui Suomen armeijan palvelukseen varavääpeliksi Saksassa ylennettynä 11. helmikuuta 1918 ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana.
Paula Penttilä
Ref tiedot:
Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry
Kanta-Hämeen jääkärit -kirja
Wikipedia
