Kategoria: Hiitola

Miinalaiva Riilahti ja sisaralus Ruotsinsalmi rakennettiin Crichton-Vulcan –telakalla Turussa 1940. Miehistön vahvuus oli 60. Alukset olivat ennen kaikkea tehokkaita miinan laskijoita. Ennen tuhoutumistaan Riilahti ehti laskea runsaat 1700 miinaa ja 600 raivausestettä. SA-kuva

Merisotakin vaati uhrinsa Hiitolasta ja Kurkijoelta

Kurkijoen ja Hiitolan miehet taistelivat viime sodissa valtaosin maavoimissa, mutta muutamia palveli myös laivaston aluksilla. Sijoitukseen vaikutti muun muassa heidän silloinen asuinkuntansa. Ilmavoimissa palvelleiden kohtalokkaista lennoista on julkaistu kirjoittajan juttu jo aiemmin ja nyt...

rotinarinkeli

Rotinaperinne elää

Rotinat on karjalainen perinne vaikka muuallakin Suomessa on huomioitu synnyttänyttä naista ruokaviemisin. Rotina sana tulee venäläisestä rodiny -sanasta, joka tarkoittaa synnytystä. Siirtokarjalaisten myötä rotinaperinne levisi ympäri Suomen.Karjalassa rotinat olivat runsaat. Tutun rotinarinkelin lisäksi vietiin...

Upea Cygnaeuksen koulun "tonttuporukka" opettajineen.

Joulu on taas, joulu on taas kattilat täynnä puuroo…

Näin laulettiin toisena adventtina Porissa vietetyssä Hiitolan Pitäjäseuran joulujuhlassa, joka kokosi seurakuntasalin täpö täyteen juhlijoita.Puurolippujen mukaan paikalla oli 141 juhlavierasta.Sunnuntai-iltapäivä sujuikin rattoisasti mukavan jouluisen ohjelman, hyvän tarjoilun, ja karjalaiseen tapaan kaikkien yhtä aikaa haastamisen...

Curtiss Hawk 75 A -hävittäjä. SA-kuva.

Kolme kohtalokasta lentoa

Muutamia Kurkijoella ja Hiitolassa syntyneitä miehiä palveli viime sodissamme myös ilmavoimissa. Yksi heistä sai surmansa lentokoneen maahansyöksyssä, yksi kuoli ilmeisesti sotavankeudessa ja yksi palasi hengissä kotiin. Tämä on tarina kolmesta kohtalokkaasta lennosta. Kurkijoella 15.5.1920...

Kansanlaulukirkon toimittivat lääninrovasti Heimo Hietanen ja 7-jäseninen Sampolan Pelimannit, avustajana toimi Ulla Suontausta(oik.).

Nykyistä ja entistä Hiitola-juhlissa Porissa

Porissa Cygnaeuksen koulun ruokalassa kuultiin sunnuntaina 18.8. karjalaista puheenporinaa aamusta alkaen. Salintäyteisestä yleisöstä suuri osa oli iäkkäitä, mutta olipa nähtävissä lapsia alle vuoden ikäisistä lähtien. Haastelemista riitti, oltiinhan karjalaisissa pitäjäjuhlissa.Ennen aamukymmentä alkoivat Hiitolan Pitäjäseuran...

Alkuperäiset puna-valkokuvioiset kukkilintu-lapaset.

Kukkilintu-sukat, maaliskuu on vielä neuleiden aikaa

Sain Hiitolan Pitäjäseuran hallituksen jäsenen Jorma Lindtin lähettämän kuvan lapasista, joissa on selkeä karjalaisuuden tunnuskuvio kukkilintu. Nyt neulomaan kukkilintu-sukkia. Sukkaohjeen lisäksi mukana on taitavalle neulojalle pieni ohje myös lapasten neulomisesta. Kukkilintu-sukat Sukkapuikot 3 Lanka:...

Haukkavaaran pysäkin lastausalue 1920-luvun lopulla.

Haukkavaara – Hiitolan ”teollistunein” kylä

Haukkavaaran kylä lienee saanut nimensä kylän läpi Kuoksjärvelle johtavan tien ja rautatien risteyksen pohjoispuolella sijainneen korkean ja jyrkkärinteisen Haukkavuoren mukaan. Kylän maisemat olivat tavallaan kaksijakoiset. Suuri osa sen pinta-alasta oli pelloksi raivauskelvotonta melkoisia korkeuseroja...

Erilaisia lankapalloja, joista suurin valkonapainen, on äidin tekemä opetuspallo, siinä on myös enemmän tukilankoja.

Perinteinen lankapallo joulukoristeeksi

Lankapallo on varmaan monelle tuttu, entisajan perinteinen, itse tehty pallo. Hiitolan pitäjäseuran juhlissa elokuussa Kästyökorin pöydällä oli lankapallo, se siivitti useiden mieleen monet muistot. Haluamme nyt palauttaa sen tekotavat mieleen ja jatkaa tätä lankapallon...

Sukututkimuspiirin vetäjä Ahti Kurri esittelee asutuksen tulosuuntia jääkauden jälkeen. 0

Keitä me kurkijokelaiset olemme?

Sukututkimuspiirin syyskausi käynnistyy. Vierailemalla sukututkimuspiirin kuukausitapaamisissa Loimaalla ja Helsingissä saat piiriläisiltä varmuudella tietoa kurkijokelaisesta tai hiitolaisesta suvustasi ja juuristasi. Jos haluat itse ryhtyä sukujasi tutkimaan (hienoa!), sukututkimuspiiri on oivallinen foorumi sinulle. Kaikki vierailijat ovat...