Merisotakin vaati uhrinsa Hiitolasta ja Kurkijoelta

by ·

Kurkijoen ja Hiitolan miehet taistelivat viime sodissa valtaosin maavoimissa, mutta muutamia palveli myös laivaston aluksilla. Sijoitukseen vaikutti muun muassa heidän silloinen asuinkuntansa. Ilmavoimissa palvelleiden kohtalokkaista lennoista on julkaistu kirjoittajan juttu jo aiemmin ja nyt on vuorossa laivaston miesten traagiset kohtalot.

Panssarilaiva Ilmarinen ja sen sisaralus Väinämöinen rakennettiin Turussa Crichton-Vulcan -telakalla vuosina 1932 -1933. Miehistön vahvuus oli 320 -400. Pääaseistuksena oli kaksi 254 mm:n kaksoistykkiä. Ennen alusten valmistumista esitettiin jopa epäilyjä, että alus kaatuu rekyylin voimasta raskaiden tykkien ampuessa ns. täyslaidallista, mutta epäilyt osoittautuivat aiheettomiksi. SA-kuva
Panssarilaiva Ilmarinen ja sen sisaralus Väinämöinen rakennettiin Turussa Crichton-Vulcan -telakalla vuosina 1932 -1933. Miehistön vahvuus oli 320 -400. Pääaseistuksena oli kaksi 254 mm:n kaksoistykkiä. Ennen alusten valmistumista esitettiin jopa epäilyjä, että alus kaatuu rekyylin voimasta raskaiden tykkien ampuessa ns. täyslaidallista, mutta epäilyt osoittautuivat aiheettomiksi. SA-kuva

Ilmarisen mukana hukkui 271 merisotilasta

On syyskuun 13. päivän iltayö vuonna 1941. Suomen merivoimien ylpeys, rannikkolaivaston lippulaiva, panssarilaiva Ilmarinen johtaa harhautusoperaatiota Suomenlahdella Utön eteläpuolella.
Alus kulkee paravaanit laskettuina. Paravaani eli suojaraivain on laivan keulaan pitkillä vaijereilla kiinnitetty, laivan molemmin puolin veden alla kulkeva uimuri, jonka voimakkaat leikkaussakset katkaisevat vaijeriin osuneen miinan ankkurivaijerin ja miina nousee pintaan turvallisen matkan päässä aluksesta.
Saattue on tullut operaation päätepisteeseen ja Ilmarinen aloittaa käännöksen, kun valtava räjähdys vavisuttaa laivaa. Märssytornin korkuinen 30-metrinen tulipatsas kohoaa Ilmarisen kyljeltä, vesimassat syöksyvät sisään ja alus alkaa nopeasti kallistua. Ilmeisesti paravaaniin takertunut miina – eräiden arvioiden mukaan kaksi miinaa – on osunut käännöksessä alukseen kohtalokkain seurauksin.
Ilmarinen kallistuu, kääntyy ylösalaisin ja uppoaa seitsemässä minuutissa. Saattueen muut alukset pelastavat 132 merisotilasta, mutta 271 miestä hukkuu.
Heidän joukossaan on Kurkijoella 1.8.1917 syntynyt ylimatruusi Tauno Rouhiainen. Hänet on siunattu kentälle jääneenä Hiitolan sankarihautaan. Ilmarinen vie syvyyteen myös kurkijokelaisen, Kokkolassa 9.11.1921 syntyneen matruusi Väinö Hietalan. Hänet on siunattu kentälle jääneenä Kokkolaan.

Miinalaiva Riilahdesta 23:n merisotilaan hauta

On aamuyö 23. elokuuta 1943. Miinalaiva Riilahti suorittaa sukellusveneiden torjuntaan liittyvää vesikuuntelua koneet sammutettuina Suomenlahdella Suursaaren länsipuolella. Yhtäkkiä aluksen tähystäjä havaitsee vihollisen moottoritorpedoveneitä ja suorittaa hälytyksen. Riilahden miehistö ei saa alusta liikkeelle. Paikallaan kelluva laiva on helppo saalis. Vihollistorpedo iskee Riilahden kylkeen ja katkaisee aluksen kahtia.
Riilahti uppoaa kahdessa minuutissa ja vie mukanaan 23 merisotilasta. Heidän joukossaan on Hiitolassa 28.12.1918 syntynyt kersantti Unto Liljeblad. Hänet on siunattu Naantalin Meriristiin kentälle jääneenä. Meriristi ei ole sankarihautausmaa, vaan Laivaston muistoristi, johon on kaiverrettu 356:n laivaston sankarivainajan nimet. Räjähdyksessä saa surmansa myös Kurkijoella 6.1.1905 syntynyt pursimies Jaakko Korjonen. Hänet on siunattu kentälle jääneenä Helsingin Hietaniemen sankarihautaan.

Miinalaiva Louhi vie syvyyteen 11 merisotilasta

Miinalaiva Louhi (M-1) rakennettiin Moskovassa 1916. Venäläiset jättivät aluksen Suomeen vuonna 1918. Miehistöä aluksella oli 41. Louhi laski talvisodassa 500 miinaa ja jatkosodassa lähes 1300 miinaa. SA-kuva
Miinalaiva Louhi (M-1) rakennettiin Moskovassa 1916. Venäläiset jättivät aluksen Suomeen vuonna 1918. Miehistöä aluksella oli 41. Louhi laski talvisodassa 500 miinaa ja jatkosodassa lähes 1300 miinaa. SA-kuva

On 12. tammikuuta 1945. Lapin sota raivoaa pohjoisessa ja suomalaiset miinoittavat Suomenlahtea Hangon eteläpuolella Saksan laivaston toiminnan estämiseksi.
Miinalaiva Louhi ja miinalaiva Ruotsinsalmi ovat paluumatkalla Hankoon, kun Louhen takaosassa leimahtaa.
Alus uppoaa kahdessa minuutissa ja vie hyiseen syvyyteen 11 merisotilasta. Heidän joukossaan on Hiitolassa 12.3.1925 syntynyt tykkimies Erkki Laine. Hänet on siunattu kentälle jääneenä Naantalin Meriristiin.
Louhen otaksuttiin aluksi ajaneen omaan miinaan, mutta myöhempien tutkimusten perusteella Louhen upotti saksalaisen sukellusveneen ampuma torpedo.

Laivasto sodassa

Laivaston keskeiset tehtävät olivat Suomenlahden miinoittaminen sekä partio- ja saattuetoiminta. Laivaston alukset osallistuivat myös Ahvenanmaan miehittämiseen.
Talvisodassa meritoiminta oli vuoden 1940 puolella paksusta jääpeitteestä johtuen lähes olematonta. Laivasto kuului rannikkojoukkojen ohella merivoimiin, jonka tehtävänä oli lisäksi maihinnousun torjunta. Laivaston kokonaistappiot kaatuneina ja haavoittuneina jatkosodassa olivat 675 miestä.

Edellä kuvatuissa kolmen aluksen tuhossa merestä tuli viimeinen leposija 305:lle merisotilaalle. Ragnar Nyholmin sanoin ”Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden lie kaikki mi’ jäljellä on”.

Matti Hyvärinen

Lähteet:
Eino Penttilä: Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen – Taistelut ja tuho (Mainosteknikot Oy 1986)
Visa Auvinen: Leijonalippu merellä (Etelä-Suomen Kustannus Oy 1980)
Esko Kärkkäinen: Saksalainen sukellusvene Louhen kohtalona (ts.fi 11.1.2005)
Jari Leskinen – Antti Juutilainen: Jatkosodan pikkujättiläinen (WSOY 2006)
Kansallisarkiston tietokanta http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Sotasampo.fi
SA-kuva

Lisää luettavaa...