Siiri Somerkero vetää Suomen suurinta nuorisojärjestöä
Helsinkiläinen Siiri Somerkero, 28, aloitti tämän vuoden alussa pestinsä Suomen Partiolaiset ry:n puheenjohtajana, jäsenmäärä on 65 000, joten työsarkaa riittää.
Vantaalla syntyneen Somerkeron juurista löytyy myös aimo annos karjalaisuutta, kolme neljästä isovanhemmasta on Karjalasta.
Siiri Somerkero, kauppatieteiden maisteri, työskentelee päivätyönään konsulttina kestävän kehityksen teemojen parissa. Se näkyy myös hänen tavoitteissaan partiossa. Hän esitteleekin itsensä ”paremman maailman rakentajana”.
– Koronan ja sen takana lymyävän ilmastokriisin aikana partio on ajankohtaisempi liike kuin aikoihin. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan aktiivista toimijuutta, yhteen hiileen puhaltamista ja halua paremman maailman rakentamiseen. Meidän on varmistettava, että kaikista eri taustoista tulevat lapset, nuoret ja aikuiset voivat halutessaan tulla mukaan harrastamaan ja saada yhteisön ja tärkeitä taitoja, Siiri Somerkero sanoo ja nostaa esille partion merkityksen itselleen.
– Partio on ollut minulle paikka oppia ymmärtämään itseäni ja muita.
Partio antaa taitoa ja tahtoa muuttaa maailmaa yhdessä
Puheenjohtajana Somerkero haluaa edistää avointa ja eteenpäinpyrkivää partiojärjestöä Suomessa.
Partiotoiminta, jota paikalliset partiolippukunnat järjestävät, opettaa tekemisen kautta lapsia ja nuoria johtamaan itseään, ryhmää sekä vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä.
– Partio on ollut monelle paikka saada kipinä olla aktiivinen toimija. Tänä keväänä julkaistun partion vaikuttavuustutkimuksen mukaan partiota harrastavat nuoret sitoutuvat vahvemmin yhteisiin päämääriin ja tarttuvat toimeen ongelmanratkaisutilanteissa tyypillisemmin kuin saman ikäiset ei-partiota harrastavat nuoret, Somerkero kertoo.
Somerkero on toiminut monissa vastuutehtävissä, partio cv on pitkä ja monipuolinen, sieltä löytyvät lippukunnan, partiopiirin ja keskusjärjestön eritasoiset luottamustehtävät. Puheenjohtajuutta Somerkero hoitaa oman työnsä ohessa. Partiossa tehdään vuosittain 3 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä, puheenjohtajakin saa vain kulukorvaukset.
Karjala opettaa nöyräksi
Somerkero on sukujuuriltaan vahvasti karjalainen.
– Kolme neljästä isovanhemmistani on kotoisin luovutetun Karjalan eri osista, äitini isä eli ukko Kurkijoelta, äidinäiti eli mummo Sakkolasta sekä isänisä eli pappa Uudeltakirkolta. Isänäiti eli mamma on kotoisin Somerolta.
Ukko, Kurkijoella syntynyt Martti Meskanen vei jälkipolvensa kesällä 2013 synnyinsijoilleen.
– Vietimme pari päivää Kurkijoen kirkonkylällä, ja teimme retken ukkoni kotitalon kivijalan luo. Mieleeni on jäänyt Kurkijoen kaunis luonto, ja haikeus, joka matkaan liittyi. Haaveena Somerkedolla on pitempi matka Karjalaan yhdessä puolisonsa kanssa.
Somerkero kokee, että hänen juurensa on vahvasti kurkijokelaiset.
– Kurkijoki on ollut läsnä erityisesti lapsuudessani ukon tiiviin sisarusparven ja isovanhempieni Kalakurjet-seuran kalastustarinoiden kautta. Olen myös monta kertaa osallistunut Kurkijuhlille.
Karjalaisuuden merkitystä tämän päivän maailmassa Somerkero pohtii historian ja oman elämänsä valossa.
– Erityisesti äitini puolen isovanhempien tarinat sodan ajalta ja sen jälkeen elämästä evakkona saavat aina muistamaan, miten erilaisista lähtökohdista itse olen saanut elää – se tekee nöyräksi. Ehkä karjalaisuus elää minussa positiivisen elämänasenteen ja karjalanpiirakkaperinteen jatkamisen myötä.
Artikkelin pääkuva: Mikko Roininen
