Talkoomatkalla intoa riittää tuleviin vuosiin

Syväoron rajapuomit eivät auenneet talkoomatkalaisille vaan rajanylitys tapahtui mennen tullen Imatralta. Kohteena on kuitenkin Kurkijoen hautausmaat.

Kaasukeitin hurisee vieressä, raivuri pärisee toisella puolella. Kala-Rannan kauhakuormaaja ajaa ohitse kauhassaan juuri kaadettuja koivupölkkyjä. Kaiken tämän yllä kuuluu tiltaltin laulu. On keväinen talkoopäivä Kurkijoen keskimmäisellä hautausmaalla.
Keskimmäisellä hautausmaalla on käynnissä ylläpitoraivaus. Vanhimmalle hautausmaalle päästetään vain konemiehet, raivattavaa riittää: kaatuneita puita, pystyyn lahonneita puita, pensaikkoa. Sieltä löytyy töitä vielä tulevillekin vuosille.
Talkoojoukko ahkeroi kaksi päivää apunaan paikallisen säätiön edustajia ja Kala-Rannan miehiä kauhakuormaajan kanssa. Kalanjalostusyritys Kala-Ranta on nyky-Kurkijoen suurin yritys ja työllistäjä. Se on myös Kurkijoen kulttuurin tukija ja suhtautuu myötämielisesti työhömme perinteinen vaalimisessa Kurkijoella.
Majoituspaikasta tilattu keittolounas antaa voimia ja kahvipannu on kuumana koko päivän.

Kala-Rannan pääinsinööri Stepan Zaharov valvoo, kun Andrei Pahomov mittaa porattavien reikien paikkoja. Reikiin istutetaan metallitangot, jotka varmistavat Relanderin hautakivien pysymisen paikoillaan. Talkoiden päätteeksi miehet saivat presidentti Relanderin vanhempien ja isän äidin hautakivet pystyyn.

Kala-Rannan pääinsinööri Stepan Zaharov valvoo, kun Andrei Pahomov mittaa porattavien reikien paikkoja. Reikiin istutetaan metallitangot, jotka varmistavat Relanderin hautakivien pysymisen paikoillaan. Talkoiden päätteeksi miehet saivat presidentti Relanderin vanhempien ja isän äidin hautakivet pystyyn.

Ristilöytöjä. Mitä kaikkea hautausmaa onkaan kätkenyt sisälleen.

Ristilöytöjä. Mitä kaikkea hautausmaa onkaan kätkenyt sisälleen.

Yllätyslöytö

Yksittäisiä metalliristin kappaleita on jo löydetty muutamia, kun taas metallietsin piippaa. Ristin pala kaivetaan ylös ja piippaus jatkuu ja jatkuu.
Koko ”haudallinen” metalliristien paloja! Ne on aikoinaan koottu yhteen kuoppaan, lieneekö ajatuksena ollut niiden piilottaminen ja myöhempi poisvienti. Nyt ne löytyvät!
Toinen toisensa perään kuopasta nostetaan paloja, osasta on nimi selkeästi luettavissa: Liekari, Rastas, Häkli. Yhdessä näkyy etunimi Elias, toisessa syntymäaika ja kolmannessa lukee ammatti: seppä.

Aina uudelleen

”Kurkijoen vävyt” Matti Pulkkinen Parikkalasta ja Erkki Nurmi Huittisista toteavat, ettei heillä ole sukujuuria Karjalaan, mutta ovat karjalaisjuuristen vaimojensa kautta innostuneet asiaan.
– Viime vuonna oli kivaa, joten tulin toistekin, totesi Lauri Oja, jonka sukujuuria löytyy Pyhäjärveltä.
Pasi Riikonen on isänäidin kautta kurkijokelaista Löyhkön sukua.
– Kun on asunut Antti Eklundin naapurina 40 vuotta, karjalaisuus ei voi jäädä tuntemattomaksi, hän naureskelee.
Pentti Kemppinen on kävijöiden aatelia. Hän on mennyt jo laskuissa sekaisin, mutta arvelee käyneensä Kurkijoella liki 100 kertaa.
Moni mainitsee yhteisen tekemisen olevan kotipaikkojen ohella se asia, joka tuo talkoomatkoille.

Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriö arvostaa

Paarihuoneen edustalle pysähtyy tila-auto, sieltä huikataan venäjäksi, että joukko vaihtaa maastoon sopivan vaatetuksen. Autosta purkautuu Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön ja Venäjän federaation muistomerkkitoimikunnan jäseniä, jotka ovat tulleet tutustumaan Kurkijokeen ja hautausmaatalkoisiimme.
Teemme hautausmaalla laajan kierroksen, esittelemme sitä ja kerromme talkoissa tekemästämme työstä. Kierroksen jälkeen istuudumme neuvottelemaan puupölkyille pöydän ääreen.

Keväinen luonto toi oman tunnelmansa hyvin sujuneelle neuvottelulle. Talkoomatkalaisista neuvotteluun osallistuivat seuran pj Ahti Kurri ja hallituksen jäsen Antti Laukkanen, säätiötä edusti Helena Sulavuori.

Keväinen luonto toi oman tunnelmansa hyvin sujuneelle neuvottelulle. Talkoomatkalaisista neuvotteluun osallistuivat seuran pj Ahti Kurri ja hallituksen jäsen Antti Laukkanen, säätiötä edusti Helena Sulavuori.

Hautausmaat virallistamisprosessin alussa

Johtaja Julia Alipova kertoo, että keskimmäinen ja vanhin hautausmaa ovat merkityt ministeriön kulttuuriperintölistalle. Lopullinen virallistaminen vaatii vielä monta toimenpidettä, joista ensimmäisenä tarvitaan Venäjän federaation hyväksymän asiantuntijan tutkimus ja lausunto alueesta sekä alueiden tarkat rajat.
Paikallinen säätiö lupaa Marina Petrovan avustuksella viedä asiaa eteenpäin. Kurkijoki-Seura ja Kurkijoki-Säätiö lupaavat avustaa mahdollisten asiakirjojen ja karttojen hankinnassa.
Delegaatio kehuu hautausmaalla tehtyä työtä ja toivoo vastaisuudessa saavansa kirjallisena etukäteen luettelon toimenpiteistä, joita hautausmailla tullaan tekemään.

HS

Lisää luettavaa...