Juhlat luovat yhteishenkeä

päiväjuhla kutsuvieraat

Kutsuvieraat kuuntelevat keskittyneesti nuoren puheenvuoroa: vas. Vuoden Kurjeksi valittu Timo Rouhiainen, Oripään kunnanvaltuuston pj Hannele Rouhiainen, kansanedustaja Olavi Alla-Nissilä, ministeri Saarikon sihteeri Päivi Saarimaa Kurkijoen kansallispuvussa, kaupunginjohtaja Jari Rantala, ministeri Annika Saarikko, Loimaan kaupungin hallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu, säätiön hallituksen pj Pekka Ahokas, säätiön valtuuskunnan pj Lauri Laukkanen.

Kurkijokelaiset koolla! Reilut 200 henkilöä kumpanakin päivänä. Tapaamisia, halauksia, huudahduksia, iloisia kohtaamisia, vaikka hiljaisessa hetkessä todettiin monen jo poistuneenkin joukosta.
Juhlapuhuja Suomen politiikan huipulta, karjalaista viihdettä alan ammattilaisilta. Ohjelmaa jokaiselta sukupolvelta ja jokaiselle sukupolvelle. Taas kerran näkyi, että yhteistä kohtaamista tarvitaan.

Sunnuntaina päiväjuhlan juhlapuhuja ministeri Annika Saarikko näkee karjalaisen juhlaperinteen hyvänä yhteishengen luojana ja mainitsee sen olleen yksi parannuskeino henkisten ja taloudellisten haavojen hoidossa sodan jälkeisinä vaikeina aikoina.
– Henki katkeaa, jos sitä ei pidetä yllä, ministeri Saarikko totesi ja näkee juhlaperinteen ylläpitämisen olevan tärkeää paitsi karjalaisille myös sellaisille, joilla ei ole omakohtaista koemusta Karjalasta.
– Syntyi 10 000 kurkijokelaisen muuttoaura, jonka reitti toi kohti rauhaa. Monille tuo rauha löytyi pakkoluovutuksen jälkeen täältä Varsinais-Suomesta ja Loimaan seudulta. Usean muuttoaura kulki pääkaupunkiseudulle ja muihin kaupunkeihin, Saarikko vertasi kurkijokelaisten kohtaloa Kurkijoen kunnan vaakunan kurkien muuttoauramuodostelmaan.
Ministeri Saarikko korosti, että sodan jälkeisistä ajoista, siirtokarjalaisten kohtelusta on pystyttävä puhumaan. – Karjalaissiirtolaisten vaiheisiin mahtuu onnellisia hetkiä sekä epäreiluutta. Molemmat ovat osa Suomen satavuotiasta historiaa.
Saarikko toi juhlakansaa myös nykyhetkeen kertomalla sote- ja maakuntauudistuksesta todeten niiden olevan mittakaavaltaan historiallisen suuria – ja kuten tiedätte, hirvittävän hankalia.
– Uudistus tulee elämään, ja sitä tullaan muuttamaan varmasti vielä sen käyttöön oton jälkeenkin, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvä.

Ministeri Annika Saarikko:
”Kurkijoki, kurkiaura, Suomi ja joutsen. Niin paljon suomalaisuutta kiteytyy lintuihin. Ihailemme niiden yhtäaikaista ylväyttä ja virtaviivaisuutta. Sellaista kauneutta, joka karaistuu suomalaisessa luonnossa ja selviävät silti.
Ajattelen niin, että samalla tavalla meidän on itse luotava tulevaisuutemme ja menestys isänmaallemme – syleillen niitä karujakin olosuhteita, jotka meille on suotu, ja ammentaen niistä jotakin ainutlaatuista, joiden varassa sukupolvi sukupolvelta vahvistumme.”

päiväjuhla lauluyhtye Kimpasa

Lauluyhtye Kimpasa ihastutti yleisöä lauluillaan, joissa tuli tutuksi niin karjalaisuus kuin loimaalaisuuskin.

Alkusanoissaan säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Lauri Laukkanen muistutti, että olemme sotaveteraaneille velkaa sen, että heidät hoidetaan hyvin. Nuoren puheenvuorossa Mandi Rouhiainen kiteytti sanomisensa kahteen Sirkka-Liisa Erlundin runoon: Evakkotaival alkoi näin ja Siirtokarjalaisen tie. Runot hän oli löytänyt museon kirjastosta työskennellessään Kurkijoki-Museossa kesätyöntekijänä. Loimaan kaupungintervehdyksen juhlaa toi kaupunginjohtaja Jari Rantala.
Loimaan työväenopiston Hupilaiset-tanhuryhmä esitti ohjaajansa Hilkka Takalan johdolla keski-suomalaisia kansantansseja.
Kurkijoki-Seuran puheenjohtaja Ahti Kurri lausui päätössanat, jonka jälkeen juhla päättyi juontajana ja säestäjänä toimineen Tiina Tunturin johtamana Maamme-lauluun.

Iltamissa ja Evakkoreessä

Karjalaisissa iltamissa lauantaina Pekka Ahokas muistutti, että Elisenvaaraan perustettiin Kurkijoen ensimmäinen nuorisoseura vuonna 1902. Iltamaperinne oli Karjalassa rikas, niitä järjestivät kylät ja eri yhdistykset.
Nyt iltamissa oli rautainen ammattilaisten joukko: Erkki Liikanen, Armi Haatanen, Tapio Laurila ja Petri Vainiotalo. Musiikki ja Ekin jutut siivittivät iltaa. Tunnetuimman kappaleensa Evakkoreen synnystä Liikanen kertoi näin:
– Tein aikoinaan Merirosvoradion keventävään osioon pätkän Evakkorekeä. Pertti ”Pertsa” Reponen leikkasi laulun ohjelmasta pois ja sanoi, että tee tämä Syksyn Säveleen.
Niinhän siinä kävi, että kappale voitti ja Evakkoreki luisti suomalaisten sydämiin.
Nuoren puheenvuoron iltamissa käytti stipendiaatti Heta Kavander.
Kumpanakin päivänä Kurkijoen Martat vastasivat kahvitarjoilusta ja sunnuntaina ruokailusta karjalaisittain Hanna Ruohonen.
HS

Lisää luettavaa...