Amerikan Anni – Kurkijoelta maailmalle

Aromäen kylässä asunut Anna Lankinen (1899-1988) oli isoisäni Juhana Lankisen sisko. Anna kehrätessään pysäytti rukin ja lausui sanat, jotka jäivät elämään suvun tarinoissa: “Mie lähen Amerikkaan”. 

Tästä alkoi matkan suunnittelu, joka teki 28-vuotiaasta Annasta suvun keskuudessa legendan, jota puheissa kutsuttiin Amerikan Anniksi, ja jota nimeä Anni käytän tässä kertomuksessa.

Valmisteluja ja asiakirjoja

Anni oli tehnyt päätöksensä, joka ei ollut kevyt: matka oli pitkä, kallis ja täynnä epävarmuutta. Yhdysvallat ei ottanut siirtolaisia vastaan työttömyyden takia, joten määränpää oli Kanada. 

Määränpäässä piti olla yhteyshenkilö, jonka luokse meni. Annin sisko Ester asui Parikkalassa miehensä kanssa. Naapureina puolison velipuoli nimismies Heikki Karkia, jonka tytär Elisa oli lähtenyt Kanadaan, joten tarvittava yhteyshenkilö löytyi. Kerrotaan että Anni lainasi matkarahat nimismieheltä Heikki Karkialta. 

Tarvittiin myös Suomesta yhteyshenkilö, jona toimi Annin sisko Helena Veripää. Lähtösatamassa Hangossa oli lääkärintarkastus, jotta ketään ei palautettaisi sairauden takia. Siirtolaiset ostivat matkalippunsa joko kotipaikkakunnan siirtolaisasiamieheltä tai lähimmästä kaupungista olevasta ns. tikettikonttorista.

Matka alkaa 

Anni lähti matkaan toukokuussa v. 1927 kurkijokelaisen ystävättärensä Katri Sinkkosen kanssa. Tytöt matkustivat Hangosta Kööpenhaminaan, josta Helling Olav alukselta Kanadan Halifaxiin. Matka kesti 10 päivää. Matkustajaluettelossa merkintä, että tytöt oli pidätetty. Mahdollisesti syynä puutteellinen lääkärintodistus tai jopa sen puuttuminen. Selvittelyjen jälkeen tytöt pääsivät maahan.

Uusi elämä Kanadassa

Anni asettui Torontoon, jossa keskustan alueella asui paljon suomalaisia. Tiedetään, että ystävätär Katri palasi Suomeen muutaman vuoden kuluttua ja avioitui Käkisalmella. 

Annin Kanadavuosista tiedetään, että töitä riitti erilaisissa työpaikoissa kotiapulaisena ja kokkina. Tanssimassa käytiin suomalaisten kokoontumispaikassa “Haalissa”. Uuteen maahan liittyi varmasti sekä haasteita että suuria elämyksiä. Annin ensimmäisiä työpaikkoja Torontossa oli tuomari Robert Browne. 

Anni tapasi samassa työpaikassa tulevan aviomiehensä Säkkijärveltä kotoisin olevan Einar Kangaskolkan, jonka nimi lyheni muotoon Einar Kangas. 

Yhdysvallat

Anni ja Einari olivat Suomen kansalaisia, joten vihkiminen tapahtui Suomen konsulaatissa, Manhattan, New York, 14.11.1940. 

He siirtyivät Yhdysvaltojen puolelle v. 1942 ja asettuivat Kaliforniaan San Franciscoon, jossa työnantajana oli Bruce Starr, joka työskenteli yritysjohtajana sokeriteollisuudessa. Anni ja Einar saivat USA:n kansalaisuuden v. 1945.

Rhode Island

1950-luvun väestölaskennan mukaan Anni ja Einar muuttivat Atlantin valtameren rannikolle Rhode Islandiin, jossa heillä oli iso kanafarmi. Rhode Islandissa oli paljon suomalaisia, jotka harjoittivat myös siipikarjataloutta.  Jossain vaiheessa kanat kuolivat epidemiaan ja kanatalous osoittautui kannattamattomaksi, joten he luopuivat siitä.

New York, Brooklyn

Seuraavaksi he muuttivat New Yorkiin Brooklyniin, joka oli suomalaisten asuttama alue ns. Finntown. Annin ja Einarin viimeinen työpaikka oli New Yorkissa varakkaassa perheessä. Anni työskenteli kokkina ja Einar autonkuljettajana. 

Einar sairasti sydänsairautta, jota pahensi stressaava työ autonkuljettajana. Saimme Suomeen suru-uutisen: 28.12.1959 Einar oli menehtynyt sydänkohtaukseen 56-vuotiaana. Einar on haudattu New Yorkiin.

Paluu Suomeen

Anni asui Kanadassa ja Amerikassa yhteensä 46 vuotta ja kävi Suomessa neljä kertaa. Anni päätti palata Suomeen Parikkalaan v. 1973 ollessaan 74-vuotias.

Anni nukkui pois 89-vuotiaana Parikkalassa hoitokodissa v. 1988. 

Muistot ja yhteys Suomeen

Vaikka Anni asui kaukana, yhteys Suomeen säilyi. Hän lähetti meille upeita sifonkimekkoja – työnantajansa lasten pieniksi jääneitä. Isäni kaksi siskoa saivat hamekankaita Amerikasta. 

Minulle Anni jäi etäiseksi enkä muista puhuneeni hänen kanssaan. Muistan, kun 60-luvulla Anni tuli käymään lapsuudenkodissamme, ja ihmettelin hänellä olevaa pyöreää laukkua. Isosiskoni opasti, että laukussa on hattu. No, sitä minä sitten vasta ihmettelinkin.

Amerikan Anni – tarina rohkeudesta

Annin elämä on kertomus rohkeudesta, päättäväisyydestä ja siirtolaisen arjesta. Hän omisti vahvat Kurkijoen juuret, joille hän rakensi elämänsä uudessa maassa. 

Hänen tarinansa elää edelleen – rukin pysähtymisestä alkaneena matkana, joka vei hänet maailmalle.

Marja Lankinen, Salo